eipä kuulu mittään, vaik olevinaan minul oli hyväl tasol iänet ku käsittelin tätä…
nopeasti muokattu valmiista modelista, mutta kelpaa toistaiseksi – että pääsisi ateljien tuotanto alkuun… Ajattelin alus stereotyyppisesti vloggausta ja pelividejoi 2D-hahmo juontamas…
Asuinrakennukset ja talli/liiteri/aitat olivat vaaran laella, kun saunat ja ladot olivat vaaran juuressa.
Itä- ja Pohjois-Suomessa erillinen rakennus oli tarkoitettu vieraille tai sovellettu kesäasunnoksi, jollaisena palveli tavallisemmin aitta.
Se sopi myös pojan perheelle, itäsuomalaisen 1800-luvulla jo harvinaistuneen suurperhelaitoksen tarkoituksiin.
huom! Suurperheitä oli vielä 1900-luvun alussa. Ja vieläki elää vanhuksia jotka kasvoivat suurperheissä..
Talollisten luona samassa tuvassa asuva loinen / freeloader perheineen- tavallinen ilmiö Itä-Suomessa – saattoi saada asunnon tällaisesta erillisrakennuksesta.
Hiukan oli levinnyt eläkeläistupakäytäntökin.
Perhejärjestelmän merkitys näkyi myös isoissa rakennuksissa
suurperhejärjestelmä vaikutti kaksi ja kolmikerroksisten suurten asuinrakennusten valta-asemaan
erotettava yhteispihaan sijoitetut kahden t. useamman perheen erilliset suuret asuinrakennukset
Pihoja suunniteltiin yhdessä
Samaan asuntopihaan voi liittyä vielä kolmas, neljäs, ja viideskin perhe ja talo
yksinäistaloista syntyi näin kaksoistaloja ja useamman talon muodostamia ryhmiä, ns. puhtoja / puhoksia
ne olivat kantataloon ja kantakylään nähden jälkisyntyisiä eli ”jälkeläisiä”
kahden t. useamman talon ryhmä näytti kuitenkin yhdeltä talolta
suurperheen jakautuessa alaperhe rakensi oman ison asuinrakennuksensa samaan asuntopihaan samantapaiseksi kuin kantaperhe säilyttäen osittain talousrakennukset