Ateljien tuotanto pääsisi alkuun… | Muistiinpanoja itäsuomalaisesta pihasta

eipä kuulu mittään, vaik olevinaan minul oli hyväl tasol iänet ku käsittelin tätä…

nopeasti muokattu valmiista modelista, mutta kelpaa toistaiseksi – että pääsisi ateljien tuotanto alkuun… Ajattelin alus stereotyyppisesti vloggausta ja pelividejoi 2D-hahmo juontamas…

 


muistiinpanoja itäsuomalaisesta pihasta (Suomalainen piha – rakennushistoriallisia päälinjoja)

  • Asuinrakennukset ja talli/liiteri/aitat olivat vaaran laella, kun saunat ja ladot olivat vaaran juuressa.
  • Itä- ja Pohjois-Suomessa erillinen rakennus oli tarkoitettu vieraille tai sovellettu kesäasunnoksi, jollaisena palveli tavallisemmin aitta.
    • Se sopi myös pojan perheelle, itäsuomalaisen 1800-luvulla jo harvinaistuneen suurperhelaitoksen tarkoituksiin.
      • huom! Suurperheitä oli vielä 1900-luvun alussa. Ja vieläki elää vanhuksia jotka kasvoivat suurperheissä..
    • Talollisten luona samassa tuvassa asuva loinen / freeloader perheineen- tavallinen ilmiö Itä-Suomessa – saattoi saada asunnon tällaisesta erillisrakennuksesta.
    • Hiukan oli levinnyt eläkeläistupakäytäntökin.
  • Perhejärjestelmän merkitys näkyi myös isoissa rakennuksissa
    • suurperhejärjestelmä vaikutti kaksi ja kolmikerroksisten suurten asuinrakennusten valta-asemaan
    • erotettava yhteispihaan sijoitetut kahden t. useamman perheen erilliset suuret asuinrakennukset
  • Pihoja suunniteltiin yhdessä
  • Samaan asuntopihaan voi liittyä vielä kolmas, neljäs, ja viideskin perhe ja talo
  • yksinäistaloista syntyi näin kaksoistaloja ja useamman talon muodostamia ryhmiä, ns. puhtoja / puhoksia
    • ne olivat kantataloon ja kantakylään nähden jälkisyntyisiä eli ”jälkeläisiä”
  • kahden t. useamman talon ryhmä näytti kuitenkin yhdeltä talolta
  • suurperheen jakautuessa alaperhe rakensi oman ison asuinrakennuksensa samaan asuntopihaan samantapaiseksi kuin kantaperhe säilyttäen osittain talousrakennukset