Oulun yliopisto: Kaksinkertaisia pakolaisia | 1918 matinpanendua (päiv.)

skannaus2018 - 061_3 valpo

…Kaksinkertaisia pakolaisia

Seija Jalagin on haastatellut Ruotsissa itäkarjalaisia, joiden perheet pakenivat Suomesta salaa Torniojoen yli Ruotsiin toisen maailmansodan jälkeen. Pakenemiseen johti pelko siitä, että heidät palautetaan Neuvostoliittoon, vaikka osa heistä oli jo Suomen kansalaisia. Valtiollinen poliisi Valpo, Supon edeltäjä, oli 1940-luvun lopulla kommunistien käsissä. 55 000 inkeriläistä ja joitakin satoja heimosotureita palautettiin itärajan taakse.

”Suomeen paenneet itäkarjalaiset olivat taistelleet bolshevikkejä vastaan, ja `punaisen Valpon` silmissä he olivat poliittisesti väärällä puolella. Länsirajaa valvottiin tuolloin tiukasti, joten itäkarjalaiset ylittivät rajan salaa. Heti kun he pääsivät rajan yli, he ilmoittautuivat poliisille ja hakivat poliittista turvapaikkaa.”

Jalagin on tutkinut Ruotsin valtionarkistossa henkilö- ja kansalaisuusasiakirjoja ja haastatellut Suomesta paenneita. ”Olin viime tipassa liikkeellä, sillä nämä ihmiset ovat hyvin iäkkäitä.”

On arvioitu, että Ruotsiin paenneita itäkarjalaisia olisi noin tuhat. Määrää on kuitenkin vaikea arvioida, koska heistä ei ole rekisteriä. ”Veitsiluodon sahalla Kemissä oli paljon itäkarjalaisia töissä. Löysin Kemin henkikirjoista noin 300 itäkarjalaista lähtijää vuoteen 1949 mennessä. Jos pelkästään Kemistä lähti näin paljon pakolaisia, niin veikkaan, että tuhat on alakanttiin.”

Osa itäkarjalaisista tuli Suomeen pakolaisiksi 1920-luvulla, osa taas jatkosodan loppuvaiheessa Suomen miehittämiltä alueilta. Sodan jälkeen he joutuvat lähtemään taas uuteen maahan, Ruotsiin. ”Mitä se tarkoittaa ihmisen identiteetin kannalta? Osa näistä kaksinkertaisista pakolaisista oli myös ollut evakossa Ruotsissa Lapin sodan aikaan ja osa lapsista sotalapsina Ruotsissa.”

http://www.oulu.fi/yliopisto/node/51355

https://fi.wikipedia.org/wiki/Punainen_Valpo

Helsingin sanomat 50 vuotta sitten: Tapakulttuurin tallennus karjalaisuuden edistämistä


skannaus2018 - 061_3 1918note: Karjalkoin flagun on suunnitellut Akseli Gallen-Kallela heimoaatteen innoittamana. Lippua käytettiin Itä-Karjalassa heimosotien (1920–1922) ja jatkosodan (1941–1944) aikana. Lippu on pohjoismaisten lippujen mukainen ristilippu. Lippu otettiin ensimmäisen kerran käyttöön tapaamisessa 1920 itsenäisyysjulistuksen yhteydessä.
note: 1. heimosota Itä-Karjalaan alkoi 1918, mutta lippu tuli kuvioihin vasta 1920.