eipä kuulu mittään, vaik olevinaan minul oli hyväl tasol iänet ku käsittelin tätä…
nopeasti muokattu valmiista modelista, mutta kelpaa toistaiseksi – että pääsisi ateljien tuotanto alkuun… Ajattelin alus stereotyyppisesti vloggausta ja pelividejoi 2D-hahmo juontamas…
muistiinpanoja itäsuomalaisesta pihasta (Suomalainen piha – rakennushistoriallisia päälinjoja)
- Asuinrakennukset ja talli/liiteri/aitat olivat vaaran laella, kun saunat ja ladot olivat vaaran juuressa.
- Itä- ja Pohjois-Suomessa erillinen rakennus oli tarkoitettu vieraille tai sovellettu kesäasunnoksi, jollaisena palveli tavallisemmin aitta.
- Se sopi myös pojan perheelle, itäsuomalaisen 1800-luvulla jo harvinaistuneen suurperhelaitoksen tarkoituksiin.
- huom! Suurperheitä oli vielä 1900-luvun alussa. Ja vieläki elää vanhuksia jotka kasvoivat suurperheissä..
- Talollisten luona samassa tuvassa asuva loinen / freeloader perheineen- tavallinen ilmiö Itä-Suomessa – saattoi saada asunnon tällaisesta erillisrakennuksesta.
- Hiukan oli levinnyt eläkeläistupakäytäntökin.
- Se sopi myös pojan perheelle, itäsuomalaisen 1800-luvulla jo harvinaistuneen suurperhelaitoksen tarkoituksiin.
- Perhejärjestelmän merkitys näkyi myös isoissa rakennuksissa
- suurperhejärjestelmä vaikutti kaksi ja kolmikerroksisten suurten asuinrakennusten valta-asemaan
- erotettava yhteispihaan sijoitetut kahden t. useamman perheen erilliset suuret asuinrakennukset
- Pihoja suunniteltiin yhdessä
- Samaan asuntopihaan voi liittyä vielä kolmas, neljäs, ja viideskin perhe ja talo
- yksinäistaloista syntyi näin kaksoistaloja ja useamman talon muodostamia ryhmiä, ns. puhtoja / puhoksia
- ne olivat kantataloon ja kantakylään nähden jälkisyntyisiä eli ”jälkeläisiä”
- kahden t. useamman talon ryhmä näytti kuitenkin yhdeltä talolta
- suurperheen jakautuessa alaperhe rakensi oman ison asuinrakennuksensa samaan asuntopihaan samantapaiseksi kuin kantaperhe säilyttäen osittain talousrakennukset