Päivä meni ku kuotin opastuu kui luaditah Live2D:l modelii mi sit kävtetäh FaceRig:s – Modelis menöy kuulemma 50 čuassuu,,,

FaceRig laittau modelin matkimah verkokameran kauti siua…

Täytyy sanuo što vektoru- ta 3D -animatsii on miule suvaiččematoi ruado

FaceRig:n valmis modeli minun valokuvan (Nurmekses ta Kolilpäi) päällä

”Itinerarium Carelicum Anno 1555”

EPSON scanner image

EPSON scanner image Nurmeksen läheltä, ??? Pielaskylä?

Muinaiskarjalan jälkeläiskielimuodot. huom! Suomenlahdenkarjalasta että Suomenlahtea kutsutaan vieläkin islanniksi Kirjálabotn’ksi ja nimi esiintyy jo skandinaavisissa saagoissa.. ja Savilahti eli Suur-Savo kuului Muinais-Karjalaan https://metsastajan-sydan.blogspot.fi/2014/10/historiaa.html Muinais-Karjala [Karjalaisia Sananpolvia, 1971] – tosin Käkisalmenkarjalan ”Suomi-kohdan” voi kyseenalaistaa…

Eule ammozii suomelazii (finländare), a ammozii suomekoi (finne)…

”Vanhat itäsuomalaiset sukunimet ovat nen-päätteisiä, jotka aikoinaan johdettiin suvun päämiehen etunimestä, liikanimestä, ammatista tai lähtöpaikkaa kuvaavasta nimestä. Toiviaisten, Hyvösten ja Hyväristenkin sukunimet ovat peräisin muinaissuomalaisista etunimistä Toivia ja Hyväneuvo.” https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005394490.html

note: ”Muinaissuomalaisuus” voi kyseenalaistaa, sillä ”muinaiskarjalaisuus” on yhtä vanhaa ja nämä kaksi erkanivat viikinkiajalla (800 – 1066).. – ga tuas ”suomelain’e” ta ”suomekko” – libo ruočči – menöy sejakkah ku pagistah ”muinaissuomalaisista” – ammozis suomekois ta ”itäsuomalaisista” – päivännousu-suomelazis

EPSON scanner image

https://fi.nametests.com/test/mista-sukunimesi-on-peraisin/24908/?ab=eyJxdWl6X3RpdGxlIjo0NTI5NH0

”Eduskunta käsittelee parhaillaan nimilain uudistusta. Vuoden 2019 alussa voimaan tuleva lakimuutos tuo sukunimen valintaan laajemmat mahdollisuudet.

…

Suomen vanhimmat sukunimet löytyvät Itä-Suomesta. Siellä sukunimiä on käytetty satoja vuosia – vanhimpia jopa 1200-luvulta lähtien.”

(note: Pohjois-Karjala liittyi Ruotsin valtakuntaan 1600-luvulla ja oli ennen 1600-lukua erittäin karjalankielinen + suurperhekulttuuri.. Käkisalmen läänistä Tveriinkin muutti -nen päätteisiä, kuten Papeloinen, Ihalempinen, Ahponen, Larinen jne…)

”Vanhat itäsuomalaiset sukunimet ovat nen-päätteisiä, jotka aikoinaan johdettiin suvun päämiehen etunimestä, liikanimestä, ammatista tai lähtöpaikkaa kuvaavasta nimestä. Toiviaisten, Hyvösten ja Hyväristenkin sukunimet ovat peräisin muinaissuomalaisista etunimistä Toivia ja Hyväneuvo.

Itäsuomalainen sukunimikäytäntö oli eurooppalaisessakin vertailussa poikkeuksellinen ja ainutlaatuinen.

Itä-Suomessa sukunimiä tarvittiin, jotta liikkuvaisessa kaskikulttuurissa ihmiset pystyivät identifioitumaan tiettyyn sukuun tai perhekuntaan kuuluviksi. Sukunimillä he pystyivät ilmaisemaan nautintaoikeuksia suvun kaskimaihin ja kalavesiin.

”Se on vanhaa aineetonta kulttuuriperintöä, jota ei muualta tavallisen kansan parista löydy. Sitä ei nimittäin omaksuttu ylemmiltä säädyiltä, vaan otettiin käyttöön omaehtoisesti, ilman ylempien esikuvaa”, sanoo Paikkala.”

https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005394490.html

https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000005483763.html